18. kesäkuuta 2011

Taivas varjele mitä sieltä tulee...

On alkanut tuntumaan siltä, että asiaa on enemmän kuin mitä Facebookin päivityksiin on tarkoituksenmukaista ahtaa. Päätin siis haastaa itseni aloittamaan blogistin uran, ja haastetta tarjoaakin näin aluksi aivan riittämiin blogini ulkoasun hiominen. Puitteet on puoli ruokaa... Vai miten se meni. Tämä päivitys toimikoon testisettinä ulkoasun fiksailuun ja toimintojen opetteluun, mutta lisäksi pienenä johdatuksena siihen, mistä haluan kirjoittaa, kuka olen ja missä mennään.
  
Juuri nyt on paras aika elää. Ja aika elää, kuvainnollisesti. Ajat muuttuvat, näkemykset, intohimot ja asenteet. Omassa elämässäni on ollut esillä viimeaikoina laatuun panostaminen kaikessa. Ravinto, terveys, unelmat, henkinen kasvu, oppiminen, itseilmaisu, riippumattomuus. Minua kiinnostavat taiteet ja kulttuuri, ekologisuus, luonto, psykologia, pedagogiikka... Tässä blogissa saattaa siis tulla vastaan lähes mitä tahansa. Tavoitteenani on luoda postauksia, joista olisi lukijalleen hyötyä tai iloa - parhaassa tapauksessa molempia - joskus isompien, joskus pienempien asioiden tiimoilta.

Tällä hetkellä aikani kuluu pitkälti kesätöissä lasten kesäleireillä. Juhannuksena lähden kaveriporukalla road tripille johonkin. Heinäkuussa autan kahta Suomen nuorta "ruokagurua" järjestämään lapsuudenkotipaikkakunnallani luonnonmukaiseen ravitsemukseen liittyvän luentoillan. Lähden Poriin pelaamaan jalkapalloa. Elokuun alussa aloitan osa-aikatyöt tamperelaisessa päiväkodissa lastentarhanopettajana. Luvassa voi olla jotakin näihin seikkailuihin liittyvää, tai sitten jotakin aivan muuta. Toivon, ettei aiheiden monipuolisuus hämmennä lukijoita, mutta en halua rajoittaa julkaisujani tiettyihin teemoihin. If you can't stand the heat, stay off the kitchen!

Olen positiivisuuteen taipuvainen tyyppi, ja pyrin välittämään samaa asennetta myös kanssaihmisiini. Negatiivisten asioiden pyörittelyn ja päivittelyn sijaan arvostan ihmisiä, jotka toimivat rennosti hippimeiningillä ekologisesti ja eettisesti hyvää ja kestävää elämäntapaa noudattaen, intohimojaan seuraten. Voin sanoa olevani idealisti, jalat melko tukevasti ilmassa. Tämän piirteen olen kuitenkin löytänyt itsestäni vahvana vasta lähiaikoina. Aikaisemmin koin olevani pikemminkin hyvin realistisesti, jopa skeptisesti asioihin suhtautuva. Nämä lähestymistavat eivät kylläkään sulje toisiaan pois! Ihmisillä on vain usein kovin pessimistiset käsitykset siitä, millaisiin asioihin yksilö -  yhteisöistä puhumattakaan - voi vaikuttaa. Niko ja Tapsa sen pukevat sanoiksi. Tätä kuunnellessa mua hymyilyttää aina.



Olen tullut siihen tulokseen, että haluan tehdä joka päivä parhaita juttuja parhaiden tyyppien seurassa. Kun siihen kelkkaan hyppää, on suunta väkisinkin hyvä. Elämästäni on jäänyt pois asioita, joista en ole saanut hyötyä, iloa tai kehittynyt niiden myötä. Vastaavasti aikaa on vapautunut juuri siihen, mikä minua kiinnostaa eniten. Uskon, että jokaisen tulisi seurata intuitioitaan. Tämän blogin kirjoittaminen on minulle itseni kehittämisen ja haastamisen väylä. Jännittää ja ujostuttaa vähän, mutta tämän alueen haluan ottaa nyt haltuun! Pelon ja innostuksen raja on usein hyvin häilyvä.

















Lopuksi pamautan vielä tiskiin kappaleen, joka on tarttunut takaraivoon lähiaikoina. Kesäisen kepeää tunnelmaa, pistää jalan vipattamaan ainakin allekirjoittaneella. Iloa päiviinne, jatkoa luvassa!

1 kommentti:

  1. En oo ikinä seurannut yhtään blogia, vaikka haaveenani on ollut aloittaa blogin kirjoittaminen, juurikin samoin periaatteen kuin sinulla! Halu sanoa asioita muuallakin kuin Facebookissa ja ehkä omilla jorinoillaan saada jonkun päähän ehkä ripaus sitä positiivisuutta ja samaa elämänhenkisyyttä, joka pitää itseni voimissa ja lennossa! Sun blogi oli minulle sysäys aloittaa omani, toivottavasti piakkoin! Love

    VastaaPoista