Mansikat haltuun ♥

Tänään aloitimme siskoni Katariinan kanssa kesän marjojen talteenoton! Kotimaiset, mielellään luomulaatuiset tai villit marjat ovat olleet ruokavaliossani suht merkittävässä osassa viime aikoina, joten kyykistely marjapenkissä tuntui hyvinkin mielekkäältä tavalta viettää kesäpäivää. Olen aikaisemmin ollut melko kärsimätön ja saamaton marjanpoimija, mutta nyt tämäkin seikka tuntuu asettuneen oikeisiin uomiinsa. Mitä enemmän poimit, sitä enemmän ja edullisemmin marjoja myös syöt. Poimintarupeama sujui rattoisasti hyvässä seurassa ja ennenkaikkea oikealla asenteella. Auringonpalvonta ja hyötyliikunta hoitui samalla.



















Suuntasimme loimaalaiselle Kärkäisen tilalle luomumansikoiden perässä. Myrkyttömyys oli meille tärkeä kriteeri, ja näissä penkeissä möyriessä todella huomasi, että luonnonmukaisuus oli asian ydin. Osa mansikoista oli melko pieniä, ja joukossa oli myös homehtuneita yksilöitä. Lisäksi mukana oli jos jonkilaista vipeltäjää aina heinäsirkoista muihin ötiäisiin. Mats-Eric Nilsson kertoo Aitoa ruokaa -kirjassaan mansikan kuuluvan tavanomaisesti viljeltynä niihin kasveihin, joissa käytetään eniten torjunta-aineita. Aineet ruiskutetaan suoraan kasville, ei tosin sadonkorjuuta edeltävinä päivinä. Harmaahometta vastaan viljelijät taistelevat tiettyjen sienien tai suopaliuoksen avulla, tuhohyönteisiä pyritään karkoittamaan mm. pyretriinillä. On varmasti täysin tapauskohtaista kuinka paljon tavalliseenkaan mansikkaan sattuu haitallisia torjunta-ainejämiä jäämään, mutta itselleni tuntuu huomattavasti luontevammalta valita vieläkin parempi vaihtoehto - eli luomu. Etenkin näin, kun hinta ei itse poimien päätä huimaa.

Poimimme yhteensä 20 litraa ja aikaa kului tunti - puolitoista, emme kelloa paljon jaksaneet kytätä. Kymmenen litraa mansikoita maksoi 15 euroa, kojusta ostaessa luomumansikasta saa pulittaa ainakin kaksinkertaisen hinnan. Itse poimiminen siis ehdottomasti kannattaa! Päivä oli kuuma, joten varustauduimme vesipulloin ja päähinein. Pilvisemmällä säällä homma kävisi vielä helpommin. Itse suosin poimiessani konttausasentoa, nuori ja vetreäselkäinen siskoni kyyristeli. Jos nämä asennot eivät tunnu riittävän ergonomisilta, jokin taitettava retkituoli tai ämpäri saattaisi olla oiva apu poimiessa. Penkkejä kolutessaan saa olla tarkkana, sillä loistavia mansikkayksilöitä saattaa kätkeytyä lehtien alle niin, että nopealla tsekkauksella saattaisi monta jäädä huomaamatta. Etenkään kuumana päivänä mansikanpoiminnassa ei kannata ahnehtia, sillä poimittu mansikka tulisi saada mahdollisimman nopeasti kylmään pilaantumisen estämiseksi. Kotona alkoivatkin saman tien perkuutalkoot. Pakastimme mansikat ilman sokeria rasioihin, ja osa tietenkin säästettiin tuoreena syötäväksi.

Maha on nyt pullollaan mansikkaa, ja hyvä niin. Mansikka sisältää paljon C-vitamiinia ja kuitua sekä antioksidantteja. En muista mikä lajike meidän poimintaprojektissamme oli kyseessä, mutta suutuntuma oli erittäin makea ja bueno. Tältä näyttää ja maistuu kesä! Huomenna poimintasessiot todennäköisesti jatkuvat hieman eri miljöössä... Stay tuned!

Kärkäisen Puutarha, Kurittulantie 415, Loimaa