Viikko nesteillä

Aloitin viime viikon lauantaina eli lähes viikko sitten mielenkiintoisen ihmiskokeen nimeltä nestepaasto. Jaan tässä hieman kokemuksia ja vinkkejä asiasta kiinnostuneille.

Miksi?

Päätin ryhtyä paastolle kuultuani ja luettuani siitä paljon hyvää, ja haastaakseni itseni ja omat syömiseen liittyvät rutiinini. Oli sellainen olo, että keho kaipaa erityisen tehokasta puhdistus- ja kevennyskuuria. Paasto on sujunut itselläni todella helposti ja mukavasti varmastikin juuri sen takia, että motivaatio oli juuri nyt kohdillaan. Tuntui, että keho suorastaan pyysi paastoa, ja kokemushaluinen mieleni tietenkin oli heti messissä. Itselleni tämä kokeilu on ollut jälleen yhdenlainen mukavuusalueen ylitys, ja keino tutustua kehooni ja sitä kautta myös mieleeni entistäkin paremmin. On mielenkiintoista tarkastella rutinoitunutta suhdettaan ruokaan ja syömiseen. Kuinka paljon enemmän sitä ohjailee tottumus kuin todellinen kehon kuuntelu? Tietyllä tavalla paaston voi ajatella myös kannanottona, sillä suurella osalla maailman ihmisistä ei todellakaan ole sitä ruokamäärää, millä me täällä tottumukseemme turtuneina mässäilemme. En tarkoita, että viikon ajan syömättä jättämäni ruoka siirtyisi simsalabim - nälkäänäkeville, mutta... Saattaa avartaa näkökulmia.

Mitä?

Ideana nestepaastossa on nimensä mukaisesti nauttia pelkästään nestemäistä ravintoa, ja lukemani mukaan kalorimäärät kannattaa pitää alle 400 per päivä. Nyt ei puhuta siis mistään nälkäkuurista, sillä kun ruuansulatus saa levätä kokonaan, väistyy fyysinen näläntunne hyvin nopeasti kokonaan pois. Sopiva paaston kesto riippuu täysin ihmisestä, mutta ensikertalaiselle viikko tai alle voisi olla sopiva pituus. Omaa oloaan pitää ehdottomasti kuunnella, ja edetä sen mukaan. Pari-kolme ensimmäistä päivää paastotessa menee kuitenkin totutteluun, eli jos olo on tämän jälkeen vielä paastolle otollinen, kannattaa hyödyn maksimoimiseksi paastoa jatkaa sen verran, kuin hyvältä tuntuu.

Paastotessa elimistöstä poistuu tehokkaasti kuona-aineita ja turvotusta, monet ovat raportoineet henkisellä puolella tapahtuvan luovuuden lisääntymistä ja ajatuksenkulun kirkastumista. Etenkin paaston alkupäivinä saattaa ilmetä väsymystä, päänsärkyä ja palelua. Päänsärky johtuu usein kofeiininpuuttesta (kahvi ei sovi yhteen paaston kanssa) tai siitä, että kuona-aineiden poistamisesta ei ole huolehdittu. Tästä asiasta kerron lisää, sillä itselleni tuli yllätyksenä, että nestepaastoon kuuluu muutakin kuin nesteiden juomista ja ruokaa koskevien mielitekojen hillitsemistä.

Paaston aikana suoli ei luonnollisestikaan ole toiminnassa, koska ruokaa ei mene ruoansulatukseen. Silti suolistoon kertyy kuona-aineita, jotka sinne jäädessään palautuvat takaisin verenkiertoon ja aiheuttavat päänsärkyä ja pahaa oloa. Myöskään paaston puhdistava vaikutus ei toteudu, mikäli kuona-aineet jätetään kiertämään kehää elimistöön. Puhdistaminen kannattaa toteuttaa Glaubersuolaliuoksen ja/tai suolihuuhtelun avulla. Glaubersuolaa saa apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Se aiheuttaa nesteiden poistumisen tavallisen virtsateiden lisäksi peräsuolen kautta. Itseaiheutettu ripuli, sounds like fun? Sitä se ei varsinaisesti ole, eikä suolaliuos myöskään hivele makuhermoja, mutta sitruunamehu helpottaa sitä asiaa. Paastoon motivoituneena tämä on kuitenkin varsin helppo asia, joka on lopulta nopeasti ja helposti hoidettu. Suolihuuhtelu on monelle varmasti vielä oudommalta kuulostava asia, mutta itse otin tämänkin suorituksen vain yhtenä hauskana kokemuksena. Suolihuuhtelupusseja saa niin ikään apteekeista ja luontaistuotekaupoista muutaman euron hintaan, ja se kuuluu huhupuheiden mukaan jokaisen itseään arvostavan terveysintoilijan ja hippihörhön vakiovarusteisiin. Ideana on: Vettä pussiin, letku hanuriin, makuuasentoon hetkeksi, ja vedet (kuona-aineineen) ulos. Tämä toimenpide kannattaa tehdä aamuin illoin. Ei niin paha setti miltä saattaa kuulostaa.

Rasittavaa liikuntaa ei saa harrastaa paaston aikana energiansaannin ollessa hyvin pientä. Sydän voisi olla koetuksella, mikäli yrittäisi ryhtyä urheilemaan. Kannattaakin panostaa rauhalliseen olemiseen ja tekemiseen, ja antaa itselleen aikaa ajatella ja toteuttaa luovuutta. Äitini ehdotti, että paasto olisi järkevintä pitää loman aikana ilman aikatauluja, mutta itse olen ollut koko viikon päiväkodissa töissä hyvällä menestyksellä. Yksilöllistä siis tämäkin. Paaston lopettamisesta minulla ei aivan vielä ole kokemusta, mutta loogisesti syöminen täytyy paaston jälkeen aloittaa hyvin varovaisesti ja maltillisesti. Vatsalaukku on pienentynyt, ja toisaalta kaikki ruoat maistuvat hyviltä ja keho pyytää energiapitoista ruokaa... Itsekuria siis vaaditaan, jotta vältytään pahoilta oloilta ja ähkyiltä.

Lisää paastoaiheisia vinkkejä mm. täältä ja täältä.

Tällä hetkellä tuntuu hullulta, kuinka paljon ja usein ihmiset normaalisti syövät (jos ruokaa on saatavilla)! Olen nauttinut kuluneen viikon aikana seuraavia:

• vesi 
• erilaiset teet ja haudukkeet (mm. pakuri, vihreä, piparminttu, kamomilla, välillä makeutettuna pienellä määrällä hunajaa)
• luomutuoremehuja
• Biotta-kasvismehuja 
• ruususuolaa silloin tällöin pieniä määriä.

Ja hyvin on pärjätty! Takana on nyt siis kuusi päivää ilman ruokaa. Itselläni ensimmäisenä päivänä väsymys oli kova, mutta seuraavat päivät sujuivat hyvinkin energisessä olotilassa. Nyt viidentenä ja kuudentena päivänä on jälleen ollut pientä ylimääräistä väsymystä havaittavissa. Fyysistä näläntunnetta ei juurikaan ole ollut, ja juomalla se on nopeasti hävinnyt. Olo on kevyt ja tyhjä. Suurempia mielitekojakaan ei ole esiintynyt, vaikka kämppiksetkin ovat kokkailleet omia herkkujaan ja kaapit notkuvat ruokaa. Olen kyllä välillä löytänyt itseni fiilistelemästä joitakin reseptejä netistä, ja luovuus on myös kukkinut sen suhteen, mitä kaikkea haluan valmistaa ja syödä sitten kun taas syön. Nyt tuntuu siltä, että paaston voisi pikkuhiljaa lopetella, mutta en kyllä jaksa huomista työpäivää varten miettiä eväitä. Luultavasti siis seitsemännen päivän jälkeen lopetan, ja siirryn jälleen ruokavalioon.

Rakas mummuni toteaa usein hyvän aterian jälkeen: "Ajatelkaa kuin tylsää ihmisellä olis, jos sen ei tarttis syödä!" Totta toinen puoli? Olen kyllä oppinut arvostamaan hyvää ja laadukasta ruokaa entistä enemmän. Maut ja syömisen hienous ovat alkaneet muotoutua mielessäni erittäin arvostettaviksi asioiksi. Toisaalta tästä on tylsyys kaukana, sillä omia ajattelumalleja on joutunut pistämään uusiksi. Tuntuu, että aikaa on myöskin valtavasti enemmän, sillä sitä kuluu kaupassa käyntiin, ruoan valmistukseen ja syömiseen yllättävän paljon. Kaiken kaikkiaan ruokahan on ihana asia, kun sitä nautitaan vastuullisesti, kohtuullisesti ja arvostaen. Tästä kokemuksesta voin todeta hyvinkin kulunein sanoin: Vaihtelu virkistää. Suosittelen testaamaan, eikä tämä jäänyt itselleni todellakaan viimeiseksi paastokokemukseksi.

Ennakkoluulotonta ja nautinnollista viikonloppua, ihmiset! ♥


Kuvat så här.