Intensiivinen elämysmatkailu Aasiassa ei ole hetkeen inspiroinut bloginkirjoitussessioihin, sillä matkalla keskityin lähinnä kokemiseen, aistimiseen ja elämiseen. Nyt kuitenkin palailen sellaisten asioiden tiimoilta, joita voi edes
yrittää pukea sanoiksi. Nimittäin...
Lihansyönti on luetuttanut ja mietityttänyt minua kovasti viime aikoina.
Matkailu todellakin avartaa... Filippiineillä ollessani söin tavoistani poiketen kanaa, kun ajattelin sen eläneen paremman elämän mitä tehotuotetut broilerit täällä Suomessa. Ajattelin myös, että sitä kanaa ei oltu kasvatettu hormoneilla, ja että se näin ollen olisi myös minulle terveellisempää ravintoa. Nämä molemmat ajatukset olivat varmaankin totta, mutta lihansyöjäksi minusta ei silti edelleenkään ole. Näin unen, jossa itkin tuskissaan kouristelevan kanan vierellä. Päätin, että on kaikille parempi, etten syö edelleenkään kanaa, ja nyt työstän ajatuksiani kalansyönnistä. Tällä hetkellä nyrkkisääntönäni toimii se, että vapaana eläneen eläimen lihaa saattaisin joskus haluta syödä...
Tämän nyyhkytarinani oli tarkoituskin kuulostaa hieman kornilta ja tunteikkaalta, sillä tunteita lihansyönti tai -syömättömyys nimenomaan usein herättää. Lisäksi olen havainnut, että juuri tämän aihealueen kohdalla monet sortuvat kärjistettyihin vastakkainasetteluihin tai fanatismiin, tai vaihtoehtoisesti kieltäytyvät kokonaan ajattelemasta asiaa. Tunneperäistä käyttäytymistä tämäkin...
Tämän kirjoitukseni otsikko on myös juuri lukemani kirjan nimi.
Jonathan Safran Foer on tutkinut aihetta intohimoisesti.
Eläinten syömisestä -kirja kannattaa ehdottomasti lukea, mikäli aihe ylipäätään kiinnostaa tai herättää yhtään tämän tapaisia ajatuksia:
"Miksi syön tai olen syömättä lihaa? Mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon, kun pohdin tätä asiaa? Millaisia eroja on tehotuotetulla lihalla ja riistalla? Miksi söisin toisia eläinlajeja, mutta en toisia?" Mikäli lihansyönti ei herätä sinussa mitään tunteita tai ajatuksia, mutta käytät silti paljon tehotuotettuja lihavalmisteita, pyydän
ajattelemaan kovemmin ja lukemaan yllämainitun teoksen.
Eläinten syöminen on tavattoman laaja ja moniulotteinen aihepiiri. Se herättää mielipiteitä ja arvokeskusteluja, jotka ulottuvat lähes kaikille mahdollisille elämän osa-alueille. Olemme esimerkiksi moraalis-eettisten, ekologisten, biologisten, ekonomisten, historiallisten, teologisten, energeettisten, emotionaalisten ja sosiaalisten kysymysten äärellä...
You name it, it has to do with it. Oma suhteeni lihan kulutukseen on ollut viime vuodet melkoista hakemista, kokeilua, opiskelua, fiilistelyä ja ajatustyötä. Voisin kertoa omasta lihansyönti- ja syömättömyyshistoriastani tai sen nykyisestä tilanteesta, mutta sitä on vaikea tehdä lyhyesti tai tarkoituksenmukaisesti. Pointtina se, että jokainen
toivottavasti tekee oman ajatustyönsä.
Jännittävä aspekti asiassa on se, että eläinten syöminen ja ennen kaikkea eläinten tuottaminen ravinnoksi on kovasti muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana. Ei ole ihme, että meidän isovanhempamme tai vanhempammekin saattavat pitää kasvispainotteista ruokavaliota turhanpäiväisenä hössötyksenä. Toki ikään katsomatta asia voi siltä tuntua, jos ei ole uhrannut ajatustakaan lihan tehotuotannolle. Sellaista massiivista, rahan ohjailemaa koneistoa ei ole ollut vielä kauaakaan. Vielä viisikymmentä vuotta sitten ei juurikaan tarvinnut pohtia sitä, kuinka paljon antibiootteja ja hormoneja saamme syömämme lihan mukana elimistöömme, tai miettiä muita tehotuotantoon liittyviä ongelmia. Nykyään kannattaisi.
Haluaisin nostaa tärkeimmäksi oivaltamakseni asiaksi sen, että
jokaiselle yleispätevää ohjetta ei ole olemassa. Ei tässä asiassa, eikä muissa asioissa. Jokaisen keho ja mieli toimii omalla yksilöllisellä tavallaan. Lisäksi jokaisen keho ja mieli toimii eri aikoina ja eri tilanteissa eri tavalla. Olisi mielestäni hienoa, jos emme lokeroisi itseämme pysyvästi mihinkään kategoriaan sen mukaan, mitä syömme tai emme syö. Voimme kokeilla vapaasti erilaisia tyylejä ja tehdä jatkuvasti uusia valintoja.
Toinen tärkeä asia on mielestäni se, että ajatustensa olisi annettava muuttua ja kehittyä. Uutta informaatiota kannattaa aina ottaa vastaan. Jos olet tähän asti ajatellut ja toiminut tietyllä tavalla, se ei tarkoita, että se olisi paras tapa elää aina tästä eteenpäin. Tiesitkö esimerkiksi, että veriryhmälläsi saattaa olla voimakas vaikutus siihen, millaisia ravintoaineita kehosi kykenee hyödyntämään? Jos olet O-veriryhmää, kehosi on paremmin sopeutunut käsittelemään lihaa, kuin jos olet A-veriryhmää. Tästä aiheesta varmasti lisää myöhemmin... Halusin vain virittää ajatuksianne tälle
yksilöllisyyden taajudelle, jossa kaikki tapahtuu.
Kolmas tärkeä asia on mielestäni tilanne- ja kokonaisuudentaju. Eri kulttuureissa ja eri oloissa vieraillessasi saatat päästä puntaroimaan asioita
jälleen kerran uudestaan. Laatuajattelu nousee myös korkeaan arvoon. Mustan ja valkoisen välissä on monta sävyä. Itse vastustan lihan tehotuotantoa jyrkästi, mutta en lihansyöntiä kokonaan. Vastustan kalojen massiivista kasvatus- ja pyyntirumbaa, en niinkään järvestä "rauhanomaisesti" vapaita kaloja pyytävää kalastajaa.
Kun lähtee syventymään lihansyöntiaiheeseen, löytää loputtomasti erilaisia näkökulmia aiheeseen. Olen juuri törmännyt argumenttiin siitä, että ihmisen hampaat ja suolisto ovat selkeästi vegaanin. Toisaalla sanotaan, että hei, ihmisellä nimenomaan
ei ole montaa mahaa ja taipumusta märehtimiseen, eli olemme selvästi lihansyöjiä. Nämä ihmisen biologiaan liittyvät näkemykset ovat aivan oma, laaja kenttänsä. Olen itse keskittynyt lähinnä oman kehon ja mielen tuntemusten kuunteluun, kuten myös eettisten ja ekologisten näkökulmien pohdiskeluun. Jokainen valitkoon omat polkunsa.
Lopuksi muutama linkki antamaan näkökulmia.
Tässä ajatuksia herättävä kirjoitus, joka puhuu lihansyönnin puolesta.
Tässä taas näkemyksiä henkilöltä, joka on useamman vuoden elänyt vain kasvikunnan tuotteilla.
Tässä monipuolinen, hieno teksti, josta löytyy myöskin valtavasti lisää lähteitä, jos haluaa lisää pohdiskeltavaa.
Kiitos ja kumarrus, ihanaa viikon jatkoa. Lihalla tai ilman,
kunhan olet tietoinen siitä, mitä teet.
Kuvat: miorats, Deviantart. ♥
